Kulosaaren kirkko

Kulosaaren vuonna 1935 valmistunut kirkko seisoo mäellä kallioisen luonnon keskellä. Paikallisten taiteilijoiden suunnittelema ja sisustama kirkko, kellotapuli, pappila ja kirkonmäen puisto kiviportaineen muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden.

Hyvä tietää

Syksyllä 1921 vastaperustettu Kulosaaren seurakunta vuokrasi kunnalta Kulosaarentie 42:ssa sijaitsevan arkkitehti Robert Tikkasen suunnitteleman huvilan. Itsekin kulosaarelainen arkkitehti Armas Lindgren suunnitteli rakennukseen 50-paikkaisen kirkkosalin, sakaristo-kanslian ja kirkkovaltuuston istuntosalin. Lindgrenin kuoltua piirustukset viimeisteli tytär Helena Stenij. Huvilan yläkerrassa oli pappila.

Vt. kirkkoherra Rafael Gyllenberg ehdotti kellotapulin rakentamista huvilakirkon läheisyyteen Vapaamuurarivuorelle, josta myös kirkko saisi kauniin, vapaan ja näkyvän paikan. Vuonna 1931 valmistuneen kellotapulin piirsi Armas Lindgren.

Vuonna 1933 pyydettiin Kulosaaren perustajiin kuuluvaa arkkitehti Bertel Jungia kirkon suunnittelijaksi. Kirkko valmistui vuonna 1935.

Kulosaaren kirkko edustaa sekatyyliä. Se on funktionalismin ihanteiden mukaisesti suoraviivainen ja koristeeton, mutta sen kuoriosan muotoilu, ulkoseinien eläväpintainen rappaus ja katon koristetorni viittaavat vanhempaan tyylisuuntaan.

Kirkon sisustuksen suunnitteli Armas Lindgrenin vävy kuvataiteilija Antti Salmenlinna. Hänen kädenjälkensä näkyy katon taivasmaisemassa, seurakuntalaisten ompelemissa alttarivaatteissa, saarnatuolin viereisen ikkunan Jeesusta kuvaavassa lasimaalauksessa sekä vihkiryijyssä. Samoin urkulehterin kaide, palkkikatto ja triumfikaaren koristemaalaukset ovat Salmenlinnan. Vuorisaarnaa esittävän alttaritaulun maalasi taidemaalari William Lönnberg. Punaisessa alttariliinassa, antependiumissa, toistuu seurakunnan symboli kellotorni muiden kristillisten vertauskuvien kanssa.

Laivanvarustajat Gustaf Thordén ja Antti Wihuri lahjoittivat Riegerin urut, ehtoolliskaluston liikemies Juho Kuosmanen sekä johtaja Albert Boxström. Johtaja Allan Granfeltin perhe lahjoitti hopeiset lattiakynttilänjalat. Kulosaarelaisen kuvanveistäjän Sigrid af Forsellesin omaiset lahjoittivat taiteilijan tekemät kirkon peräseinän musiikkiaiheiset kipsiveistokset ja kirkon ikkunalle sijoitetun Mooses ja laintaulut -kipsiveistoksen. Myös metallitaiteilija Gunilla Jungin suunnittelema kastemalja, kolehtihaavi ja numerotaulu saatiin lahjoituksina. Hopeinen kastemalja on omistettu Armas Lindgrenin puolison Irenen muistolle. Kolehtihaavin pussi on punaista samettia, johon on metalli- ja silkkilangoin kirjailtu kristillisiä symboleja.

Serkkunsa Gunillan tavoin tekstiilitaiteilija Dora Jung osallistui kotikuntansa kirkon esinesuunnitteluun. Valkoinen messukasukka on ensimmäinen hänen suunnittelemansa kasukka.

Seurakuntalaisilta saatiin myös kellotapulin kolme kelloa. Ne viritettiin kulosaarelaisen kuoronjohtaja Heikki Klemetin ohjeiden mukaan. Kuvanveistäjä Tapio Junno muotoili pronssiset kynttilänjalat. Niiden viillot symboloivat Kristuksen haavoja. Kynttilänjalat ovat osa Junnon alttarikrusifiksia Kristus Pantokrator, jonka seurakuntayhtymän taidetoimikunta tilasi vuonna 1974. Lähetyskynttelikkö on kuvataiteilija Antero Poppiuksen vuodelta 1977.

Kirkon voi nähdä kaupunkikatedraalina, johon campanile, kellotapuli, kirkon kupeessa oleellisesti kuuluu. Tapuli on perinteinen itsenäisyyden, omavaraisuuden ja vapauden tunnus muun muassa Italiassa.
(Maria Vuorenjuuri Kulosaarelaiset lehdessä 7/2005)

Kulosaaren kirkko on Herttoniemen seurakunnan käytössä.

Juhlat kirkolla

Kastejuhlan, häiden tai hautajaisten järjestäminen kirkon tiloissa on kirkkoon kuuluville maksutonta.

Kirkkoon mahtuu 170 henkeä. Seurakuntasalissa on sata pöytäpaikkaa. Salin yhteydessä olevassa keittiössä ja ruoka- ja kahviastiasto sadalle hengelle.

Tervetuloa kirkkoon!

 

Kulosaaren kirkko

Kulosaarentie 40, 00570 Helsinki

(09) 2340 4115

Avoinna:
viikkotoiminnan mukaan.

Tiedustelut:

Herttoniemen seurakunta
Tilavaraukset (09) 2340 3300
helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi
herttoniemi.srk(at)evl.fi

Käyntiosoite kirkolle on Kyösti Kallion tie 1. Siellä on ala-asteen koulun ja kirkon yhteinen parkkipaikka, jolta lähtee huoltotie. Huoltotietä voi ajaa kirkon eteen asti. Pyörätuolillä kirkkoon pääsee kirkkorakennuksen sivustalla olevast sakariston ovesta sakariston läpi.  Seurakuntasaliin on esteetön kulku ja seurakuntasalin yhteydessä ovat myös esteettömät wc-tilat.