Temppeliaukion kirkko

Lutherinkatu 3, 00100 Helsinki

(09) 2340 6320

Avoinna:
toiminnan mukaan, kuuntele tiedote (09) 2340 5940.

Tiedustelut:

Töölön seurakunta

Tilavaraukset (09) 2340 6300

helsinginseurakunnat.fi/toolo

toolo.srk(at)evl.fi

Induktiosilmukka Kirkkoon on esteetön kulku kadulta. Ovien leveys riittävä. Inva-WC

Temppeliaukion kirkko

Kallioon louhittu Temppeliaukion kirkko sijaitsee Helsingin sydämessä, Fredrikinkadun päässä. Erikoisen arkkitehtuurinsa vuoksi vuonna 1969 valmistunut kirkko on Helsingin päänähtävyyksiä. Kirkkosalin kattaa teräsbetonipalkeilla kallioseiniin tuettu, kuparinauhalla verhottu kupoli. Sisäseinät ovat rosoista kalliota ja louhoskivimuuria. Aamupäivisin auringonvalo leviää katon reunaa kiertävästä ikkunarivistöstä alttariseinämälle, jossa alttaritauluna toimii jääkauden aikainen kallionhalkeama.

Hyvä tietää

Fredrikinkadun päässä sijaitseva kallioinen alue varattiin kirkon paikaksi jo Arkadian eli nykyisen Etu-Töölön ensimmäisessä vahvistetussa asemakaavassa vuonna 1906. Vuonna 1931 kirkkovaltuusto anoi kaupungilta Temppeliaukioksi nimettyä tonttia rakentaakseen sille itsenäiseksi seurakunnaksi muodostettavan Etu-Töölön pääkirkon.

Kirkon arkkitehtikilpailu järjestettiin 1932. Tulokseen tyytymätön kilpailulautakunta julisti uuden kilpailun 1936. Kilvassa kolmanneksi tulleen, professori Johan Sigfrid Sirénin suunnitelman toteuttamisen keskeytti talvisota. Sotien jälkeen järjestettiin vielä kolmas arkkitehtikilpailu, jonka vuonna 1961 voittivat arkkitehdit Timo ja Tuomo Suomalainen. Voittaneessa ehdotuksessa aukion kallio on säilytetty mahdollisimman ennallaan upottamalla kirkkosali kallion sisään ja sijoittamalla muut seurakuntatilat kumpareen reunoille.

Yleinen mielipide vastusti suunnitelmaa. Lehtikirjoituksissa hanketta nimitettiin kalliomoskeijaksi, miljoonakirkoksi ja piruntorjuntabunkkeriksi. Ihmiset halusivat paikalle perinteisen katedraalin. Moraalittomana kirkon rakentamista silloisessa maailmantilanteessa piti joukko Ylioppilaiden Kristillisen Yhdistyksen opiskelijoita, jotka heinäkuussa 1968 maalasivat rakenteilla olevan kirkon betonisiin perustuksiin ja sitä ympäröiviin kallioihin yksitoista kertaa sanan Biafra. Suomen ensimmäiset graffitit vaativat rakennusrahojen lähettämistä Biafran itsenäisyyssotaa seuranneen nälänhädän uhreille. Kalliiksi ja suureelliseksi moititun kirkon rakennuskustannukset jäivät lopulta maltillisesti neljään miljoonaan markkaan.

Taivallahden kirkko otettiin käyttöön syyskuussa 1969. Vuonna 1971 nimi muutettiin virallisesti Temppeliaukion kirkoksi. Jo samana syksynä kirkossa kävi yli 100 000 vierailijaa, ja jumalanpalveluksissa sali täyttyi säännöllisesti. Seuraavana vuonna kävijöitä oli reilu puoli miljoonaa. Kirkosta tuli varsinkin ulkomaisten matkailijoiden suosikki ja Helsingin tärkein arkkitehtuurikohde. Kirkkoa on esitelty yli 200 arkkitehtilehdessä ja arvostetuissa museoissa eri puolilla maailmaa. Ainoana Suomesta Temppeliaukion kirkko on päässyt mukaan italialaiseen teossarjaan I Cento Monumenti (suom. Maailman nähtävyydet, WSOY 1980).

Peruskallioon louhittuun kirkkotilaan astutaan katutasosta. Vapaamuotoinen, soikeahko kirkkosali kylpee päivänvalossa, jota tuo kallioseinän ja kattokupolin välissä leveydeltään vaihteleva kattoikkunoiden rivi. Eripituiset teräsbetoniset säteittäispalkit kannattelevat kupolia. Kupoli ja lehteri on verhoiltu patinoimattomalla kuparilla. Lattia on hiottua betonia, saarnatuoli teräsbetonia samoin kuin lehterin jalustarakennelma. Kallionhalkeamista valuva vesi johdetaan pois erityisiä kanavia pitkin. Seinien korkeus on 5–9 metriä. Kupolin halkaisija on 24 metriä ja lakipiste lattiasta 13 metriä. Alttaritauluna kirkossa toimii jääkauden aikainen kallionhalkeama. Alttaripöytä on tasaiseksi sahattua graniittia.

Arkkitehtiveljesten suunnittelema sisustus toistaa graniitin, Suomen yleisimmän kivilajin, sävyjä: punaista, sinipuista ja harmaata. Penkit ovat koivua. Krusifiksin, kyntteliköt ja kastemaljan on takonut taiteilija Kauko Moisio. Tekstiilit on suunnitellut tekstiilitaiteilija Tellervo Strömmer. Urkurakentamo Veikko Virtasen uruissa on 43 äänikertaa. Urkujen ulkoasun ovat suunnitelleet kirkon arkkitehdit.

Temppeliaukion kirkko on suosittu konserttitila ja vihkikirkko. Kuoroa varten on porrastettu koroke ja orkesterille varattu lattia-alaa. Temppeliaukion kirkossa ei ole kelloja. Professori Taneli Kuusiston säveltämät kellojen soitot kajahtavat nauhalta ulkokivimuurissa olevien kovaäänisten kautta.

Kirkkoa kiertävä kivimuuri on ladottu toisiinsa terässitein kiinnitetyistä louhoskivistä. Kallioistutukset on suunnitellut puutarha-arkkitehti Erik Sommerschield.

Kirkkoa ja sen yhteydessä olevia seurakuntatiloja käyttää suomenkielinen Töölön seurakunta.

Vuonna 2004 Temppeliaukion kirkosta tuli suojeltu rakennus.

Tervetuloa kirkkoon!

Temppeliaukion kirkko

Lutherinkatu 3, 00100 Helsinki

(09) 2340 6320

Avoinna:
toiminnan mukaan, kuuntele tiedote (09) 2340 5940.

Tiedustelut:

Töölön seurakunta

Tilavaraukset (09) 2340 6300

helsinginseurakunnat.fi/toolo

toolo.srk(at)evl.fi

Induktiosilmukka Kirkkoon on esteetön kulku kadulta. Ovien leveys riittävä. Inva-WC