Tuomiokirkko

Unioninkatu 29, 00170 Helsinki

(09) 2340 6120

Avoinna:
joka päivä klo 9–18, kesä–elokuussa klo 9–24.

Tiedustelut:

Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

Tilavaraukset (09) 2340 6111

helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko

tuomiokirkko.srk(at)evl.fi tilavaraukset.tuomiokirkkosrk(at)evl.fi

Postiosoite
PL 168, 00121 Helsinki

Pysäköintitasanne kirkon pääoven edustalla (Unioninkatu 29), kulku liuskaa pitkin Kirkkokadulta. Liuskalla on puomi, joka on ylhäällä kirkkotilaisuuksien aikana. Suntio ohjaa puomin käyttöä. Häneen saa yhteyden kirkon aukioloaikoina kello 9-18 numerosta (09) 2340 6120. Liikuntaesteisen käynti kirkkoon kryptan kautta. Induktiosilmukka Esteetön kulku sekä kirkkosaliin että kryptaan osoitteesta Kirkkokatu 18. Vahtimestari avaa oven ja auttaa hissin käytössä. Rakennuksessa on muutama helposti ylitettävä kynnys. Ovien leveys riittävä. Inva-WC kryptassa Tapulin matkamuistomyymälä Cathedral Shop kesäaikana ma-pe klo 10-17, la klo 10-15 ja su klo 11-15. Café Krypta kesä–elokuussa ma-la klo 11-17, su klo 12-17

Tuomiokirkko

Senaatintorin pohjoislaidassa kohoava Tuomiokirkko on valtiollisten ja akateemisten juhlajumalanpalvelusten näyttämö ja yksi Helsingin suosituimmista matkailunähtävyyksistä. Kirkko on osa Helsingin empirekeskustaa ja maamerkki mereltä saapuville, ja siitä on tullut koko Helsingin symboli. Nikolainkirkon ja Suurkirkon nimeä kantanut nykyinen Helsingin hiippakunnan pääkirkko on valmistunut vuonna 1852. Kirkon uusklassisen tyylin esikuvana on pidetty Pietarissa sijaitsevaa Kazanin katedraalia. Kirkon katolla vartioivat kaupunkia kahdentoista apostolin veistokset.

Hyvä tietää

Helsingin tuomiokirkko on osa arkkitehti Carl Ludvig Engelin ja kaavoittaja Johan Albrekt Ehrenströmin suunnittelemaa Helsingin empirekeskustaa. Uusklassismia edustavan kirkon suunnitteli Engel, jonka työtä jatkoi hänen kuolemansa jälkeen arkkitehti Ernst Bernhard Lohrmann. Empirekeskustan rakennustöiden alettua Senaatintorilta purettiin vuonna 1727 valmistunut Ulrika Eleonoran kirkko.

Rakennus on muodoltaan tasavartinen risti. Päätykolmioita kannattelee kuusi korinttilaista pylvästä. Julkisivuja jäsentävät samaan pylväsjärjestelmään kuuluvat pilasterit. Ulkoseinää koristavat tuntemattomaksi jääneen tekijän Kristuksen elämästä kertovat reliefit, ja pääoven yläpuolelle on kirjoitettu hepreaksi Jahve, Jumala.

Katon kaksitoista apostolia muodostavat yhden maailman suurimmista yhtenäisistä sinkkiveistoskokoelmista. Kolmimetriset veistokset ovat berliiniläisten kuvanveistäjien Hermann Schievelbeinin ja Berliinin taideakatemian professorin akateemikko August Wredowin työtä. Patsaat on sijoitettu Pietarin Iisakinkirkon esikuvan mukaisesti päätykolmioihin pylväiden yläpuolelle. Tapaa suosittiin myös antiikin ja renessanssin arkkitehtuurissa.

Lukkoseppien ja ripittäytyjien suojeluspyhimyksellä Pietarilla on kädessään taivaan valtakunnan avaimet. Arkkitehtien, rakentajien ja maanmittareiden suojeluspyhimyksellä Tuomaksella on suorakulma. Simon Selootin tunnuskuva kirkkotaiteessa on saha. Kirjanpainajien, kirjakauppiaiden ja kirjailijoiden suojelijalla Johanneksella on kädessään kirja ja malja, jonka hän legendan mukaan rukoili myrkyttömäksi. Matteuksella, kirjanpitäjien ja vero- ja tullivirkailijoiden suojelijalla, on tunnusmerkkinään kirjoitusvälineet. Elävältä nyljetyllä Bartolomeuksella, paimenten ja viininviljelijöiden suojelijalla, on kädessään kuolintavasta kertova veitsi. Juudas Iskariotin sijaan kahdentoista oppilaan joukkoon päässeen Paavalin kuolintavan ja julistajan tunnusmerkkinä on miekka. Hän on teltantekijöiden, teologien ja kirkollisen lehdistön suojelija. Jaakob vanhempi (Sebedeuksen poika) on pyhiinvaeltajien, sotilaiden ja ratsumiesten suojeluspyhimys. Hänellä on kädessään simpukalla koristettu pyhiinvaeltajan sauva. Jaakob nuoremman kerrotaan saaneen surmansa nuijapäisellä kepillä. Pietarin veli Andreas on erityisesti kalastajien suojelija. Hänet on kuvattu kuolintavan mukaan vinoristin kanssa. Kirvesmiesten, teurastajien ja seppien suojelijan Mattiaan tunnuksena on kuolintavasta kertova mestauskirves. Rihkamakauppiaiden suojelijalla Filippuksella on vasemmassa kädessään niin ikään kuolintapansa symbolina risti ja oikeassa kirja merkkinä kuolemasta Jumalan sanan puolesta.

Tuomiokirkon kulmapilareiden kannattelema keskikupoli nousee yli kahdeksaankymmeneen metriin merenpinnasta. Sisätilaan lankeaa monesta suunnasta luonnonvalo. Koruton tyyli heijastaa Engelin näkemystä luterilaisesta kristillisyydestä.

Luterilaisen uskonpuhdistuksen suurmiesten Martti Lutherin ja Philipp Melanchtonin patsaat ovat suurennettuja kipsikopioita Wormsin Luther-monumentista, jonka teki vuonna 1868 Ernst Rietschel. Kopiot saatiin Helsinkiin vuonna 1886. Pariisissa tehdyt suurennokset jäivät mittausvirheen vuoksi toivottua pienemmiksi, mutta kuvanveistäjä Karl Magnus von Wright korjasi tilanteen tekemällä patsaille jalustat. Suomen uskonpuhdistuksen ja kirjakielen isän Mikael Agricolan patsas on kuvanveistäjä Ville Vallgrenin työtä.

Alkuperäisissä Engelin suunnitelmissa alttaritaulun paikalla oli risti. Alttaritaulu tilattiin hovimaalari Robert Wilhelm Ekmanilta. Hänen Vapahtaja siunaa lapsia -tauluaan pidettiin kuitenkin liian lapsekkaana kaupungin pääkirkkoon, ja maalaus päätyi Vanhankirkon alttarille. Hovimaalari Timeon Karl von Neff maalasi tsaari Nikolai I:n lahjoittaman alttaritaulun Jeesuksen hautaaminen. Sen molemmin puolin polvistuvat August Wredowilta tilatut mutta kuvanveistäjä Gustav Bläserin tekemät kullatut enkelit. Alttarirakennelman laakeriseppeleet symboloivat neljää evankelistaa Matteusta, Markusta, Luukasta ja Johannesta. Myös ne ja alttarin pienet enkelireliefit tilattiin Wredowilta.

Engel suunnitteli myös saarnatuolin, jonka valmisti peilitehtailija H. Höijer. Sen koristeveistokset ovat ruotsalaista alkuperää. Saarnatuolin puupinta peitettiin kipsillä ja maalattiin marmorijäljitelmäksi. Työn viimeisteli kultauksilla maalarimestari J. Källström.

Nykyisissä, vuonna 1967 valmistuneissa tanskalaisissa Marcussen & Søn -uruissa on 57 äänikertaa. Urkujen komean fasadin suunnitteli aikanaan arkkitehti Lohrmann Tuomiokirkon ensimmäisten urkujen rakentajan Edvard Friedrich Walckerin ohjeitten mukaan. Tuomiokirkon kuoriurut vuodelta 2006 ovat ruotsalaisen urkurakentamo Åkermanin.

Engelin kuoltua kirkkoon lisättiin Lohrmannin suunnittelemat kulmatornit sekä korkeiden pääportaiden sivuille terassipaviljongit. Länsipaviljonki on Tuomiokirkon kellotapuli, joka nykyisin on seurakunnan toimitila. Kesäisin siellä toimii Cathedral Shop. Itäpaviljongissa on edelleen käytössä oleva kappeli. Kirkko oli alun perin Senaatintorin muiden rakennusten tapaan keltainen, mutta 1800-luvun lopulta väritys on ollut vaaleanharmaa valkoisin koristein.

Kirkon krypta oli alkuun kellarina, jossa olivat kirkon lämmityslaitteet ja halkovarastot. Maalattiainen tila remontoitiin käyttöön 1970-luvulla Tarja Salmio-Toiviaisen suunnitelman mukaan. Kryptan sydän on pieni kappeli. Vuosien 1996–1998 lisäkunnostuksen yhteydessä sinne saatiin uusi alttari, Carolus Enckellin alttarimaalaus sekä Päikki Prihan suunnittelemat kirkkotekstiilit.

Kryptan kappelin vuonna 2006 valmistuneet urut ovat urkurakentamo Martti Porthanin. Niiden soinnillisena esikuvana ovat lähinnä pohjoissaksalaisen 1600-luvun urkujenrakentajan Arp Schnitgerin rakentamat pienehköt kaksisormioiset urut. Ne on viritetty barokkiajan tapaan Chortoniin, noin puoli sävelaskelta nykystandardia korkeammalle.

Vuosien 1996–1998 kunnostuksen yhteydessä restauroitiin kirkon apostolipatsaat ja kipsireliefit sekä kunnostettiin rakennuksen ulkovaippa, portaat, pihatasanteet ja sisätilat. Apostolipatsaat restauroitiin kansalaiskeräyksen varoin. Voit tutustua tarkemmin apostolipatsaisiin Tuomiokirkkoseurakunnan sivuilla.

Kirkon edustalla, yliopiston ja valtioneuvoston reunustaman Senaatintorin laidalla, oli vielä juuri ennen Engelin kuolemaa luonnonkivimuuriin sovitettu päävartiorakennus. Nikolai I:n määräyksestä se korvattiin 60 metriä leveällä ja Alppien pohjoispuolen korkeimmaksi mainitulla portaikolla. Portaikon kiviaines on enimmäkseen paikalta louhittua graniittia, mutta mukana on sulavien jäävuorten pohjassa Viipurin suunnalta kulkeutunutta ruskehtavaa Kaakkois-Suomen rapakivigraniittia, viborgiittia, jota on myös lähikorttelien suurissa katukivissä.

Valmistuessaan Tuomiokirkko oli nimeltään Nikolainkirkko, rakennushankkeen aloittaneen Venäjän tsaari Nikolai I:n ja Pyhän Nikolauksen, merenkulkijoiden suojeluspyhimyksen, mukaan. Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 nimeksi vakiintui Suurkirkko. Kun Helsingin hiippakunta perustettiin vuonna 1959, Suurkirkosta tuli Helsingin tuomiokirkko.

Tuomiokirkko on Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan ja Helsingin hiippakunnan pääkirkko. Siellä järjestetään vuosittain myös ekumeeniset valtiopäivien avajais- ja päättäjäisjumalanpalvelukset sekä itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus. Lisäksi se palvelee Helsingin yliopistoa ja muita korkeakouluja promootiojumalanpalveluksissa.

Tuomiokirkko on myös suosittu juhla-, konsertti- ja vihkikirkko. Vuosittaisia kävijöitä kirkossa ja sen tilaisuuksissa on 500 000 eri puolilta maailmaa. Kirkko on jumalanpalvelus- ja konserttikäytössä viikon jokaisena päivänä.

Listätietoa Tuomionkirkon kappelista ja kryptasta voit lukea Tuomikirkkoseurakunnan sivuilta.

Tervetuloa kirkkoon!

Juhlatilat Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa

Helsingin seurakunnilla on käytössään juhlatiloja, joita voi vuokrata hääjuhliin sekä kaste- ja muistotilaisuuksiin. Kastejuhlien, häiden tai hautajaisten järjestäminen kirkon tiloissa on yleensä maksutonta. Tuomiokirkkoseurakunnalla on juhlatiloja Tuomiokirkossa, Agricolan kirkossa, Suomenlinnan kirkossa, Ruoholahden kappelilla, Bulevardin seurakuntasalissa, Annankulman salissa ja Katajanokan Lue lisää...
Tapahtumat
Päivärukous tiistaisin 27.09.2016 klo 12:00 - 12:15
Pappi tavattavissa Tuomiokirkossa 27.09.2016 klo 15:00 - 17:00
Urkuvartti keskiviikkoisin Tuomiokirkossa 28.09.2016 klo 12:00 - 12:15

Tuomiokirkko

Unioninkatu 29, 00170 Helsinki

(09) 2340 6120

Avoinna:
joka päivä klo 9–18, kesä–elokuussa klo 9–24.

Tiedustelut:

Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

Tilavaraukset (09) 2340 6111

helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko

tuomiokirkko.srk(at)evl.fi tilavaraukset.tuomiokirkkosrk(at)evl.fi

Postiosoite
PL 168, 00121 Helsinki

Pysäköintitasanne kirkon pääoven edustalla (Unioninkatu 29), kulku liuskaa pitkin Kirkkokadulta. Liuskalla on puomi, joka on ylhäällä kirkkotilaisuuksien aikana. Suntio ohjaa puomin käyttöä. Häneen saa yhteyden kirkon aukioloaikoina kello 9-18 numerosta (09) 2340 6120. Liikuntaesteisen käynti kirkkoon kryptan kautta. Induktiosilmukka Esteetön kulku sekä kirkkosaliin että kryptaan osoitteesta Kirkkokatu 18. Vahtimestari avaa oven ja auttaa hissin käytössä. Rakennuksessa on muutama helposti ylitettävä kynnys. Ovien leveys riittävä. Inva-WC kryptassa Tapulin matkamuistomyymälä Cathedral Shop kesäaikana ma-pe klo 10-17, la klo 10-15 ja su klo 11-15. Café Krypta kesä–elokuussa ma-la klo 11-17, su klo 12-17